tiistai 30. syyskuuta 2014

Yks päivä sain kyllä aikamoisen slaagin kun oltiin porukoilla käymässä. Menin sisälle kahvittelemaan tuttuun tapaan ja koirat olivat irti pihassa kuten yleensäkin.. Ne ei ole ikinä ennen karannut mihinkään kauas, mutta nytten sitten tyttöset ottivat ja lähtivät.. Metsän läpi olivat menneet maantielle kuulemma ja meidän porukoitten tyköä sinne maantielle on n. 600-700 m

Lapset tulivat mulle sanomaan, että ne menivät mehtään ja aloin sitten huuteleen koiria takasi päin. Huutelin niin isoon ääneen mitä minusta lähti. Äänikin meinas lakata kokonaan wörkkimästä ja aattelin et nyt ei auta ku toivoa et ne tullee takasin.. Aattelinki ku huutelin, että kui pirun kauvas ne on ehtiny.. Mutta näyttää olevan todella tarkka kuulo molemmilla jos kerta on kerinny maantielle asti ja minä tuolta hevonjeerasta niitä huutelen. Niinhän nuo minun kuolaleuvat sitten tulivat mettän läpi onneksi takasi <3




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti